Ahdistuskohtaus ja paniikkikohtaus ovat kaksi yleistä mielenterveysongelmaa, jotka voivat aiheuttaa voimakasta pelkoa ja ahdistusta. Vaikka molemmilla on paljon yhteistä, ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on selittää ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen eroja sekä hoitomuotoja.

Sisällys
Ahdistuskohtaus
Ahdistuskohtaus on yleensä lievempi kuin paniikkikohtaus ja kestää pidempään. Sitä voi laukaista erilaiset stressitekijät, kuten työ, ihmissuhteet tai terveysongelmat.
Ahdistuskohtaus on tila, jossa henkilö kokee äkillisen voimakkaan ahdistuksen tunteen. Ahdistuskohtaukset voivat kestää muutamasta minuutista useisiin tunteihin ja niitä voi esiintyä missä tahansa tilanteessa tai paikassa – esimerkiksi kotona, töissä, kaupassa, liikenteessä tai julkisessa tilassa. Usein ahdistuskohtaukseen liittyy fyysisiä oireita, kuten nopeaa sydämen sykettä, hikoilua, vapinaa, hengenahdistusta, pahoinvointia ja huimausta.
Ahdistuskohtauksen syyt voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta yleisesti ottaen ne johtuvat stressistä, pelosta, huolesta tai jännityksestä. Ahdistuskohtauksia voivat aiheuttaa myös tiettyjen tilanteiden pelko, kuten lentopelko tai sosiaalisten tilanteiden pelko. Lisäksi ahdistuskohtauksilla voi olla perinnöllinen tai biologinen tausta.
Ahdistuskohtauksen aikana henkilö voi kokea seuraavia oireita:
- Sydämen tykytys
- Hengästyminen
- Hikoilu
- Vapina
- Tukehtumisen tunne
- Rintakipu
- Pahoinvointi
- Huimaus
- Todellisuudentajun hämärtyminen
- Pelko hallitsemattomuudesta tai kuolemasta
Ahdistuskohtaukset voivat kestää minuuteista useisiin tunteihin ja niitä voi esiintyä säännöllisesti tai satunnaisesti.
Paniikkikohtaus
Paniikkikohtaus on äkillinen ja voimakas pelon- tai ahdistuskohtaus, joka kehittyy minuuteissa ja saavuttaa huippunsa yleensä 10 minuutissa.
Paniikkikohtaus on henkisen ja fyysisen stressin reaktio, joka voi ilmetä yllättäen. Se on tila, jossa henkilö kokee voimakasta pelkoa, ahdistusta ja epätoivoa, johon liittyy usein fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hikoilua, huimausta, vatsavaivoja ja hengitysvaikeuksia.
Paniikkikohtaukset voivat kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin. Usein ne tulevat yllättäen ja niiden syytä ei aina ole helppo tunnistaa. Joillakin ihmisillä paniikkikohtaukset voivat esiintyä toistuvasti, mikä voi johtaa ahdistuneisuushäiriöön tai fobiaan.
Yleensä paniikkikohtauksen alussa henkilö kokee voimakasta pelkoa tai ahdistusta, joka voi johtaa fyysisiin oireisiin, kuten nopeaan sykkeeseen, hikoiluun, huimaukseen ja vapinaan. Nämä oireet voivat puolestaan johtaa lisääntyneeseen pelkoon, joka voi pahentaa paniikkikohtausta.
Paniikkikohtaus voi myös aiheuttaa henkilölle tunne siitä, että hän menettää kontrollin itsestään tai todellisuudentajustaan. Tämä taas voi lisätä pelkoa ja ahdistusta entisestään.
Paniikkikohtauksen aikana henkilö voi kokea seuraavia oireita:
- Sydämen tykytys
- Hengästyminen
- Hikoilu
- Vapina
- Tukehtumisen tunne
- Rintakipu
- Pahoinvointi
- Huimaus
- Todellisuudentajun hämärtyminen
- Pelko hallitsemattomuudesta tai kuolemasta
- Tunne siitä, että tilanne on epätodellinen tai että ei saa kiinni hengityksestä
Paniikkikohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia ja se voi esiintyä satunnaisesti tai säännöllisesti.
Ero ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen välillä
Ahdistuskohtaus ja paniikkikohtaus eroavat toisistaan useilla tavoilla:
Alkamisnopeus
Ahdistuskohtaus kehittyy yleensä hitaasti, kun taas paniikkikohtaus alkaa äkillisesti.
Kesto
Ahdistuskohtaus voi kestää minuuteista tunteihin, kun taas paniikkikohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia.
Laukaiseva tekijä
Ahdistuskohtauksen voi laukaista stressitekijä, kuten työ tai ihmissuhteet, kun taas paniikkikohtauksella ei välttämättä ole laukaisevaa tekijää.
Pelon voimakkuus
Paniikkikohtauksen aikana pelon tunne on yleensä voimakkaampi kuin ahdistuskohtauksen aikana.
Ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen hoito
Ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen hoitomuodot voivat vaihdella henkilöstä riippuen. Yleisiä hoitomenetelmiä ovat:
Psykoterapia
Psykoterapia voi auttaa henkilöä ymmärtämään ahdistuksensa syitä ja kehittämään coping-mekanismeja ahdistuksen hallitsemiseksi.
Lääkitys
Lääkehoitoa voidaan käytt ää ahdistuskohtausten ja paniikkikohtausten oireiden lievittämiseen. Lääkitystä määrätään yleensä vain vaikeissa tapauksissa tai silloin, kun muut hoidot eivät ole auttaneet.
Elämäntapamuutokset
Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni, voivat myös auttaa ahdistuksen ja paniikkikohtausten hallinnassa.
Jos sinulla on ahdistuskohtauksia tai paniikkikohtauksia, on tärkeää hakeutua ammattiapuun. Terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa sinua diagnosoimaan ongelman ja löytämään sopivat hoitomuodot.
Johtopäätös
Ahdistuskohtaus ja paniikkikohtaus ovat molemmat yleisiä mielenterveysongelmia, mutta ne eroavat toisistaan useilla tavoilla. Ahdistuskohtaus kehittyy yleensä hitaasti ja kestää pidempään kuin paniikkikohtaus, joka alkaa äkillisesti ja kestää yleensä alle puoli tuntia. Hoitomuodot voivat vaihdella henkilöstä riippuen, mutta yleisiä hoitomenetelmiä ovat psykoterapia, lääkitys ja elämäntapamuutokset. Muista, että jos sinulla on ahdistuskohtauksia tai paniikkikohtauksia, on tärkeää hakeutua ammattiapuun.
ASIAAN LIITTYVÄ SISÄLTÖ