Perusverenkuva (B-PVKT) on tärkeä perustutkimus laboratoriokokeiden joukossa, joka tarjoaa monia tapoja arvioida kehon tilaa. Perusverenkuva voi auttaa havaitsemaan erilaisia kehon häiriöitä, kuten verenvuotoja, tulehduksia, luuytimen hematopoieettisia häiriöitä sekä erilaisia ravitsemukseen tai imeytymiseen liittyviä ongelmia. Perusverenkuvassa mitataan myös verihiutaleiden määrä, jotka tunnetaan myös nimellä trombosyytit (B-Trom), ja niitä tarvitaan verenvuodon pysäyttämiseen (hemostaasi).
Perusverenkuvatutkimus sisältää seuraavat laboratoriokokeet, ja listaan on sisällytetty vertailuarvot eri ikäryhmille ja sukupuolille. Etuliite ”B” tarkoittaa, että analysoitu näyte on kokoverinäytettä, josta analysoitavat solut eristetään. Etuliite ”E” viittaa punasoluihin eli erytrosyytteihin, ja etuliite ”L” viittaa valkosoluihin eli leukosyytteihin. Kaikkien näiden osien analysoimiseksi tarvitaan vain yksi neulapisto.
- B-Leuk (kokonaisvalkosolujen määrä): 3,4–8,2 x 10^9/l
- B-Hb (hemoglobiini): naiset 117–155 g/l, miehet 134–167 g/l
- B-Hkr (hematokriitti, punasolujen tilavuusprosentti veressä): naiset 35–46 %, miehet 39–50 %
- B-Eryt (erytrosyytti eli punasolujen määrä): naiset 3,90–5,20 x 10^12/l, miehet 4,25–5,70 x 10^12/l
- E-MCV (keskimääräinen punasolujen tilavuus): 82–98 fl
- E-RDW (punasolujen jakautumisleveys): naiset alle 15 %, miehet alle 14 %
- E-MCH (keskimääräinen punasolujen hemoglobiinimassa): 27–33 pg/solu
- E-MCHC (keskimääräinen punasolujen hemoglobiinipitoisuus veressä): 320–355 g/l
- B-Trom (verihiutaleiden eli trombosyyttien määrä): 150–360 x 10^9/l
Kenelle perusverenkuva suositellaan?
Perusverenkuvan tutkimus tulisi suorittaa, jos hemoglobiinitasosi on yleensä matala, olet kasvissyöjä, koet anemian oireita tai on muita syitä epäillä poikkeavuuksia. Anemia viittaa matalaan hemoglobiinitasoon (B-Hb). Mahdolliset anemian syyt on aina selvitettävä ennen hoidon aloittamista, ja hoidon vaikutuksia tulisi seurata.
Korkea valkosolujen määrä (B-Leuk) voi liittyä erilaisiin tilanteisiin, jotka eivät liity sairauteen. Esimerkiksi raskaus, fyysinen tai henkinen stressi, syöminen, tupakointi tai kortisonilääkitys voivat lisätä valkosolujen määrää. Erityisesti virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdukset voivat lisätä tilapäisesti valkosolujen määrää. Malignit verisairaudet, kuten leukemia, voivat puolestaan nostaa valkosolujen määrän hyvin korkeaksi. Jos valkosolujen määrä on hyvin alhainen, riski infektioille kasvaa merkittävästi. Jos B-Leuk-tutkimuksessa havaitaan selittämättömiä poikkeavuuksia, voidaan tehdä differentiaalinen valkosolujen määrän määritys kokoverenkuvan tutkimuksella (TVK).
Perusverenkuvassa mitataan myös verihiutaleiden eli trombosyyttien määrä (B-Trom), ja ne ovat tärkeitä verenvuodon pysäyttämisessä (hemostaasi). Virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdukset, lääkkeet ja liiallinen alkoholin käyttö, joka häiritsee luuytimen toimintaa, voivat tilapäisesti vaikuttaa verihiutaleiden määrään. Jos verihiutaleiden määrä on merkittävästi alhainen (trombosytopenia), voi olla olemassa verenvuodon riski. Kuitenkin pieni verihiutaleiden määrän lasku ei yleensä aiheuta verenvuotoa, sillä veressä on muita hyytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Miksi veriarvojen mittaus on välttämätöntä?
Verenkuva eli hematologinen tutkimus on tärkeä osa terveydenhuoltoa ja lääketiedettä. Se on laboratoriotesti, joka analysoi veren koostumusta ja antaa lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille tietoa potilaan terveydentilasta. Tässä on joitakin syitä, miksi verenkuva on tärkeä.
- Terveystilan arviointi: Verenkuva auttaa arvioimaan yleistä terveydentilaa. Se voi paljastaa mahdollisia poikkeavuuksia, kuten anemiaa, infektioita tai tulehduksia.
- Anemian havaitseminen: Verenkuva mittaa hemoglobiini- ja punasoluarvoja, mikä auttaa havaitsemaan anemian. Anemia voi aiheuttaa väsymystä, heikkoutta ja muita oireita.
- Tulehdusten ja infektioiden tunnistaminen: Leukosyyttien eli valkosolujen määrän ja erilaisten verisolujen suhde voi viitata tulehduksiin tai infektioihin kehossa.
- Hematologiset sairaudet: Verenkuva voi auttaa havaitsemaan erilaisia verisairauksia, kuten leukemiaa, lymfoomaa ja muita sairauksia, jotka vaikuttavat verenmuodostukseen.
- Seuranta: Verenkuva on hyödyllinen seurantatyökalu, kun potilaita hoidetaan tiettyjen sairauksien, kuten leukemia tai anemia, vuoksi. Se auttaa seuraamaan hoidon tehokkuutta ja potilaan tilan kehittymistä.
- Ennakoiva terveydenhuolto: Verenkuva voi auttaa tunnistamaan riskitekijöitä, kuten korkeaa kolesterolia tai diabetesta, ja ohjaamaan potilaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
- Lääkehoidon seuranta: Tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa verenkuvaan, ja sen seuranta on tärkeää varmistaa, että lääkitys toimii oikein ja ei aiheuta haittavaikutuksia.
- Raskauden seuranta: Raskauden aikana verenkuva voi auttaa seuraamaan äidin ja sikiön terveyttä.
Lähteet:
- https://www.healthdirect.gov.au/blood-tests-a-z
- https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3667137/
- https://www.msdmanuals.com/professional/resources/normal-laboratory-values/blood-tests-normal-values
ASIAAN LIITTYVÄ SISÄLTÖ